Hyvää syntymäpäivää, Suomi

Tänään tuli kuluneeksi 103 vuotta, kun Suomi itsenäistyi. Olemme viettäneet hyvin erilaista syntymäpäivää kuin  aiemmin. Koronan aiheuttamat poikkeusolot vaikuttavat kaikkiin yleisötapahtumiin, ja perinteiset Linnan juhlatkin järjestetään aiempaa erilaisin menoin. Vain joulukuun alun harmaa sää tuntui tutulta. Myös itsenäistyminen julistettiin ”harmaan sateisena ja kovatuulisena päivänä”. Ilmatieteen laitoksen arkistojen mukaan: 

Aamulla 6. joulukuuta 1917 lämpötila oli vielä hieman pakkasen puolella ja lunta satoi maan itäisintä osaa lukuun ottamatta kaikkialla. Matalapaineen ja sadealueen liikkuessa itään sää lauhtui päivän mittaan ja muuttui suojakeliksi. Sateet muuttuivat räntä- ja vesisateeksi. Jo iltapäivällä myös Lapissa satoi vettä. Päivä oli siis harmaan tuulinen, sateinen sekä lauha.

Miltä Suomen tilanne näyttää ajan näkökulmasta tänä sateisena, harmaana ja tuulisena päivänä joulukuun alussa 2020?


Suomen astrologinen kartta 

Astrologinen kartta voidaan tehdä mille tahansa ajan hetkelle ja aloitukselle, oli kyseessä sitten ihmisen syntymä, avioliiton alkaminen, yrityksen perustaminen tai vaikkapa valtion itsenäistymishetki. Kysehän on vain ajan kuvasta jollekin tietylle hetkelle, ja kartta on tämän pysäytetyn hetken kaksiulotteinen kuvaus. 


Suomi-analyysin alkupiste on Suomen itsenäistyminen 6.12.1917 iltapäivällä klo 15.03 Helsingissä, jolloin eduskunta hyväksyi itsenäistymisjulistuksen äänin 100 – 88:

27. marraskuuta nimitettiin P. E. Svinhufvudin johtama porvarillinen senaatti, joka antoi Suomen itsenäistymisilmoituksen eduskunnalle 4. joulukuuta. Kaksi päivää myöhemmin eduskunta hyväksyi sen äänestyksessään. Sosialidemokraattien hävinneessä ehdotuksessa puollettiin itsenäisyyden toteuttamista Suomen ja Venäjän kesken tehtävällä sopimuksella. Senaatin yllätykseksi länsimaat asettivat itsenäisyyden tunnustamisen ehdoksi, että tunnustus saataisiin ensin Neuvosto-Venäjältä. Bolshevikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31.12.1917, minkä jälkeen samoin tekivät useimmat länsimaat. (Yle)

 

Suomen astrologisella kartalla on: 

Nouseva Kaksonen = viestintä, kommunikaatio

Merkurius Kauriissa 7. huone = etenkin asiaviestintä, miksei myös normiviestintä - pääministeri Sanna Marin käytti 29.4. osuvaa ilmaisua ”olemme sääntöuskovaista kansaa”; dialogi, suhteet, ”maltin ja tolkun viestintä”

Aurinko Jousimiehessä = urheilu, kansainvälisyys ja luonto

Venus Vesimiehessä = kansainvälisyys , tiede, innovaatiot

Aurinko laskevan merkin tuntumassa 6. huoneessa neliössä kuu/Mars-yhtymään Neitsyessä = työtä tekevä kansa, asiantuntijatyö, vaatimattomuus, ei numeroa itsestä, työt ja tulokset puhukoot; suhteiden merkitys

Kauris-kuunvaihe = työ, raataminen, realismi; rakenteet, normit ja kontrolli

Suomen astrologinen profiili voi siten tiivistetysti olla: 

Luotettavuudestaan tinkimätön viestintuoja ja -viejä, jonka analyyttiset asiantuntijat, tutkijat ja käytännön työn ammattilaiset rakentavat vähäeleisen ahkerasti ja peräänantamattomasti kansainvälisen verkoston palveluhenkisen neuvottelija-ammattilaisen roolia.  


30-vuotiset kehityskaudet – kokemuksellisen ajan kaaret

Astrologia tutkii ja tarkastelee aikaa. Ennen kaikkea sitä, miltä aika tuntuu ja minkälaisia kokemuksia erilaisissa ajan tilanteissa voi olla ja miten niihin kannattaa suhtautua. Astrologiassa ajan tarkasteluun on useita erilaisia menetelmiä. Osa niistä soveltuu lyhyen ajan tarkasteluun, toiset ovat hyödyllisiä prosessien ja kehitysten elinkaarien analysointiin. Seuraavaksi tarkastelen Suomen historiaa kahden 30-vuotiskauden keinoin: 


Edistetty kuunvaihekaari: 

30-vuotinen edistetty kuunvaihekausi on muotoa A – B – C, jossa perusidea ovat kaksi 15-vuotiskautta: 

A – B = resurssienhankinta, uuden perustan rakentaminen

B = perusta alustavasti valmis 

B – C = resurssien hyödyntäminen ja jakaminen, yhteistyö

Vaikka Suomi ”syntyikin” jo loppuvuonna 1917, Suomen varsinaiset kehityskaudet alkavat vasta Lars Relanderin tultua presidentiksi. 

1925 – 1939 – 1955  =  Suomi syntyi

1955 – 1969 – 1984  = Kekkosen kausi

1984 – 1999 – 2014  = Suomettumisen jälkeinen kausi

2014 – 2029 – 2043  = Uusi Suomi


Edistetyn Auringon 30-vuotiskaari:

Lisäksi limittäin näiden kausien kanssa voidaan tarkastella ns. edistettyä Aurinkoa, joka niin ikään tarjoaa näkökulman pitkiin ajanjaksoihin. Suomen kaudet:

1917 – 1933   edistetty Aurinko Jousimiehessä: kansainväliset neuvottelut

1933 – 1963    edistetty Aurinko Kauriissa: yhteiskunnallisen peruskiven muuraus, vakiinnuttamisen aika

1963 – 1992    edistetty Aurinko Vesimiehessä: innovaatiot ja kansainvälisyys, tasa-arvo ja sisaruus

1992 – 2022    edistetty Aurinko Kaloissa: humanitaarinen hyväntekeväisyys, sadunomainen unelmalandia

2022 – 2053    edistetty Aurinko Oinaassa: yrittäjyys ja uuden luominen, rohkeasti umpihankeen!


Suomi syntyy 1925 – 1939 – 1955 

Ajan näkökulmasta Suomen rooli alkoi hahmottua 1920-luvun puolivälistä alkaen, jolloin Lauri Relander tuli presidentiksi. Relander oli uudenlainen presidentti siinä mielessä, että hän teki valtiovierailuja Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Viroon ja Latviaan. Silloisen mittapuun mukaan vierailuja oli niin tiheään, että kansa alkoi kutsua häntä ”Reissu-Lasseksi”. Perusta kansainvälisten suhteiden luomiselle oli rakenteilla. 

Kansainvälisten suhteiden kriisi oli 30-vuotiskauden puolivaiheessa, kun toinen maailmansota haastoi niin Suomea kuin muutakin maailmaa. Neuvottelutaidot olivat todellisessa stressitestissä viimeistään jatkosodan aikana, kun silloinen presidentti Risto Ryti neuvotteli Saksan kanssa Suomen roolista sodan loppuvaiheessa.  

Limittäin 30-vuotiskauden kanssa P.E. Svinhufvudin presidenttikausi (1931 – 1937) puolestaan starttasi Suomen Kaurisvaiheeseen (1933 – 1963). Jyrkkä ja vahva valtiomies sekä laillisuuden puolustaja oli levottoman ajan vakauttaja, kapinoinnin rauhoittaja. Hän oli kansan suussa ”Ukko-Pekka”, jonka järkähtämättömään lujuuteen voitiin luottaa. 

1925 – 1955 -kausi päättyy Paasikiven-Kekkosen linjaan, jonka avainteemoja on puolueettomuus. Suomen kansainvälinen rooli on alkanut hahmottua ja poliittinen linja alkanut vakiintua.   


Kekkosen kausi 1955 – 1969 – 1984 

Seuraava 30-vuotiskausi keskittyy Urho Kekkoseen, joka valitaan niukasti presidentiksi vuonna 1956. Presidenttiyden alku oli hankala, mutta hänen ulkopoliittinen johtajuutensa avulla hän kykeni kasvattamaan huomattavasti poliittista vaikutusvaltaansa. Kekkonen toimii presidenttinä käytännössä koko tämän kehityskauden, vuosina 1956 – 1982, ja hallitsee suvereenisti Suomen toista 30-vuotiskautta.

U. K. Kekkonen, kansan kesken tuttavallisemmin ”Urkki”, lunastaa paikkansa vahvana presidenttinä vuoden 1961 Noottikriisin hoitajana, ja hänestä kehittyy taitava idänsuhteiden asiantuntija ja osaaja, mikä oli hänen valta-asemansa ydin. Sitä kautta hän sai valtaa myös sisäpoliittisilla kentillä.  

Ajan näkökulmasta Kekkosen roolina oli aluksi vakauttaa ja vakiinnuttaa Suomen rooli itsenäisenä valtiona. Mutta lisäksi hänen tehtäväkseen ajan näkökulmasta tulee myös uudelleenajattelun, innovaatioiden ja kehityksen airueena toimiminen. 1960-luvun puolivälin teknologinen kehityshyppäys ja digitaalinen vallankumous osuvat Suomen kannalta hyvään hetkeen; on aika kansainvälistyä ja kehittyä teknologisesti. 

Suomi kääntyi 1960-luvun puolivälissä reippaasti vasemmalle, kun vuoden 1966 vaaleissa vasemmisto sai enemmistön äänistä, ja eduskuntaankin valittiin kaikkien aikojen suurin vasemmalle suuntautuneiden edustajien enemmistö. Suuri murros oli tapahtunut, ja uusi aika oli koittanut. 1960-luvun loppu yleisestikin merkitsi Vesimies-henkisten teemojen nousua: tasa-arvo, feminismi, ympäristöasiat, toisinajattelu, niin myös Suomessa. 


Suomettumisen jälkeinen kausi 1984 – 1999 – 2014 

Kekkosen kauden jälkeen presidentiksi valittiin Mauno Koivisto, ”Manu”,  vuonna 1982. Suomen uusi kausi alkoi pari vuotta myöhemmin 1984 – 1999 – 2014. Siinä missä presidentit olivat ensimmäisellä kaudella 1925 – 1939 – 1955 poliittisesti oikealta, toisella kaudella keskeltä (Maalaisliitto), niin nyt siirryttiin lähes koko kaudeksi vasemmalle. Koivisto edusti sosiaalidemokraatteja, joiden parista seuraavatkin presidentit valittiin: Martti Ahtisaari 1994 – 2000 ja Tarja Halonen 2000 – 2012. 

Koiviston kautta leimasi yhtäältä Kekkosen kauden ja toisaalta suomettumisen perintö. Wikipedia kirjoittaa: 

Kekkosen ensimmäisellä presidenttikaudella alkanutta poliittista kehitystä Suomessa on myöhemmin kutsuttu suomettumiseksi. Tavallisesti suomettumisella tarkoitetaan sellaista poliittista kehitystä, jossa pieni demokraattinen maa alistuu suuremman, totalitaarisen naapurivaltion tahtoon. Lopullisesti suomettuminen alkuperäisessä merkityksessään päättyi vasta Neuvostoliiton hajoamiseen 1991. 

Innovaatioiden ja kansainvälisyyden kausi jatkui vielä 1990-luvun alkuun, ja tätä siivitti Nokian nousu monialayhtiöstä elektroniikkateollisuuden kärkinimeksi. 1990-alkupuolen laman runtelema Suomi nousi ennen näkemättömään taloudelliseen kasvuun 1990-luvun loppuun mennessä. Ajan näkökulmasta sadunomainen Kalat-kausi alkoi laman keskiössä vuonna 1992 (jatkuu vielä vuoteen 2022). Lisäksi Suomea on viime aikoina kutsuttu onnelaksi: Suomi on onnellisten ihmisten maa


Uusi Suomi 2014 – 2029 – 2043 

Vuonna 2012 presidentiksi valittiin Sauli Niinistö, joka uusi mandaattinsa toiselle kaudelle pari vuotta sitten, vuonna 2018. Puolivallaton leskimies valloitti kansalaiset nöyrällä mutta asiallisen vakuuttavalla tavalla. Hän nousi eduskuntaan vuonna 1987 ja valittiin Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi vuonna 2003. 

Niinistö on aloittanut myös Uuden Suomen 30-vuotiskauden 2014. On siis jo jonkin aikaa ollut jälleen aika ajatella asioita uusiksi, luoda uutta perustaa tulevaisuudelle. Vuoden 2014 jälkeen Suomi onkin kohdannut monenlaisia haasteita. Vuonna 2015 Suomeen saapui pakolaiskriisin seurauksena ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat viimeistään tänä vuonna menneet täysin uusiksi, kun koronapandemia on pakottanut Suomen arvioimaan arkikäytäntöjään uusiksi. Lisäksi hallituksen nuori naisvaltainen enemmistö on herättänyt paljon huomiota ulkomaita myöten. 

1990-luvun alussa alkanut pelastakaa maailma ja universaalin yhteisöllisyyden aika alkaa vaihtua yrittäjyyden ja astu umpihankeen -rohkeusaikaan vuonna 2022. Aika näyttää, merkitseekö tämä tilintekoa lamasta, hyvinvointivaltion kriittistä pohdintaa vai EU:n roolin tiukempaa analysointia vai mitä. Joka tapauksessa yrittäjyys, itsenäisyys, uudet aluevaltaukset, itse tekeminen ja rohkeasti umpihankeen astuminen ovat ajan näkökulmasta niitä avainteemoja, joilla Uuden Suomen perustaa rakennetaan.  

Aika kutsuu tekijäksi. Uuden Suomen aika sattuu myös ison 200-vuotistaitteen alkuun. Ketkä ovat sen rohkeita rakentajia viimeistään 2022 alkaen?

Lue myös: Entä Suomi 2020?

© Huvila Härkä 2020